Metsästyksen koetut hyvinvointivaikutukset : "elämyksiä ja onnistumisia"

Heinonen, K. 2017. Metsästyksen koetut hyvinvointivaikutukset: ”Elämyksiä ja onnistumisia”. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma, 49 s., 2 liitettä. Metsästys on yksi suomalaisten perinteisistä harrastuksista. Vuonna 2015 metsästyskortin lunasti 306 277 henkilöä. Metsästyksen koettuja hyvinvointivaikutuksia on kuitenkin tutkittu hyvin vähän. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää metsästystä harrastavien terveyttä, mielenhyvinvointia ja elämänlaatua. Tutkimuksen aineisto kerättiin internet-kyselylomakkeella, joka toimitettiin kesäkuussa 2017 kaikkiin Suomen riistanhoitoyhdistyksiin jaettavaksi jäsenille. Kyselyyn vastasi 1817 henkilöä. Tutkimusaineisto analysoitiin SPSS for Windows 23.00 -ohjelmalla. Aineiston analysointimenetelminä olivat ristiintaulukointi, khiin neliötesti, Pearsonin korrelaatiokerroin sekä T-testi. Kolme neljäsosaa tutkimukseen vastanneista käytti metsästykseen aikaa yli 10 päivää vuodessa (8 tunnin päivinä mitattuna). Metsästykseen käytetty keskimääräinen aika oli 29 päivää. Puolet vastaajista ilmoitti metsästävänsä seurassa tai seurueessa. Vastaajista reilu kolmannes ilmoitti sairastavansa jotakin lääkärin toteamaa sairautta. Yleisin lääkärin toteama sairaus oli kohonnut verenpaine tai verenpainetauti. Puolet tutkimukseen vastanneista oli ylipainoisia. Noin puolet vastaajista koki terveydentilansa hyväksi. Positiivisen mielenterveyden mittarin vastauksista voitiin todeta vastaajien mielenhyvinvoinnin olevan vahvaa. Kaksi kolmasosaa tutkimukseen vastanneista koki elämänlaatunsa hyväksi ja kolmasosa erittäin hyväksi. Metsästysaktiivisuus ei ollut yhteydessä koettuun terveyteen, mielenhyvinvointiin ja elämänlaatuun. Tärkeimpinä metsästyksen hyvinvointivaikutuksina koettiin: metsästyksen kohentavan mielialaa, lisäävän tyytyväisyyttä elämään ja tarjoavan sosiaalisia suhteita. Yleisimmät metsästysharrastusta vähentävät tekijät olivat vähentynyt vapaa-aika ja yleisin petotilanne. Yli puolet tutkimukseen vastanneista omisti metsästyskoiran. Vastaajat kokivat, että metsästyskoiran omistaminen lisäsi fyysistä aktiivisuutta. Tämän tutkielman johtopäätöksenä voidaan todeta, että metsästäjät kokevat metsästysharrastuksen tarjoavan fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia hyvinvointivaikutuksia. Varsinkin psyykkiset hyvinvointivaikutukset näyttäisivät olevan merkittäviä. Asiasanat: metsästäjät, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi, koettu terveys, mielenhyvinvointi, elämänlaatuHeinonen, K. 2017. Welfare Effects of Hunting: "Experiences and Successes". Faculty of Sport Sciences. A Master`s thesis of Health Education, 49 p., 2 appendices. Hunting is one of the traditional Finnish hobbies. In 2015, the hunting card was redeemed by 306 277 people. However, the observed welfare effects of hunting have been studied very little. The purpose of the study was to find out the health, the well-being and quality of life of hunters. Three-quarters of those surveyed used hunt for more than 10 days a year (measured in 8 hours). The average time spent in hunting was 29 days. Half of the respondents reported hunting in the company or party. About a third of respondents reported having a medical condition diagnosed. The most common medical diagnosis was elevated blood pressure or hypertension. Half of those surveyed were overweight. About half of the respondents felt that their health was good. Positive mental health indicators showed that respondents' well-being was strong. Two-thirds of respondents felt that their quality of life was good and that a third was very good. Hunting activity was not related to the perceived health, well-being and quality of life. The most important hunting effects of the hunting were: hunting to improve mood, increase satisfaction with life and provide social relationships. The most common factors affecting hunting hunting were reduced leisure time and the most common deprivation situation. More than half of those surveyed owned a hunting dog. Respondents felt that ownership of a hunting dog increased physical activity. As a conclusion of this thesis, it can be said that hunters experience the physical, psychological and social well-being effects of hunting hunting. Especially psychological well-being effects seem to be significant. Key words: hunters, physical, psychological and social well-being, self-rated health, wellbeing, quality of lif